Pääsivulle Poluilta ja tulilta
Itäkaira 2009
Lue lisää
Kaldoaivi 2009
Lue lisää
Paistunturit 2009
Ounastunturi pääsiäisenä 2009
Lue lisää
Tie vie
Tietä pitkin on mukava körötellä perille. Esimerkiksi Aittajärvelle on helppo körötella Kuutuan metsäautotietä aivan Koilliskairan erämaan sydämeen. Sen tien olen minäkin ajanut. Vaan perillä matkalaisen valtaa ihmetys, sillä erämaata siellä ei ole. Miten voisikaan olla; erämaahan johtava tie on mahdottomuus, eikä voi koskaan johtaa perille. Tie tuhoaa, eikä erämaata enää ole.
Kaldoaivin erämaan sydämessa, Alla Galddoaivilla, voi vaeltaja kohdata yllätyksekseen maastoauton. Maastoajoneuvojen urat halkovat Suomen suurinta erämaata. Ei poromies enää jalkaisin kulje tunturissa, emmekä sitä voi heiltä nykyoloissa edellyttääkään, syönhän minäkin poronlihaa säännöllisesti. Vaan onko se enää erämaa?
Ainahan ihmisiä on selkosilla asunut ja tehnyt töitään, mutta nykyaikana muutoksen vauhti on huimaa, eikä sitä halutakaan pysäyttää. Kansallispuistoihin rakennetaan lisää "palveluita" eli rahanpyydyksiä, reittejä ja tulipaikkoja. Etelä-Suomen kansallispuistoissa, Nuuksiossa, Repovedellä, luonto on jo kestokykynsä äärirajoilla. Lapin suuret kansallispuistot, Saariselkä ja Ylläs-Pallas, ovat tulossa kovaa vauhtia perässä, tai jo lähes kokonaan tuhottu, kuten Pyhä-Luosto.
Ongelma on vaikea. Lapin ihmiset ovat vailla työtä ja matkailu sitä voisi heille tarjota. Mutta onko massaturismi kuin heinäsirkkaparvi: tuhoaa kohteensa ja siirtyy aina uusille apajille, kunnes mitään ei ole enää jäljellä. En halua kieltää ihmisiltä luontonautintoa, enhän kiellä sitä itseltänikään, mutta esitän kysymyksen tai kaksi: Onko varmaa, että kansallispuistoihin ollaan rakentamassa palveluita, joita ihmiset haluavat? Täytyyko kaikilla olla mahdollisuus päästä jokaiseen "erämaahan" helposti, korkeintaan päivareppu mukanaan.
Ehkä niin, mutta silti en voi välttyä sanomasta sitä, miltä se omasta mielestäni vaikuttaa: kansallispuistojen palveluita kehitetään, jotta ihmiset pääsivät helposti lähelle luontoa, jota ei enää "kehittämisen" jälkeen ole olemassa.
Vaan tässä tulee mieleen toinenkin asia. Pitäisikö kaikenlainen nettikirjoittelu lopettaa, ettei vain lisäisi kansallispuistojen ja erämaiden kuormitusta kertomalla ihmisille luontokohteista, kalapaikoista ja vaellusalueista? Pitäisikö tämäkin sivusto sulkea?
Kuten olen aiemminkin huomauttanut, en ole minkään poliittisen suuntauksen kannattaja, en äänestä koskaan puolueita, ainoastaan ihmisiä, eikä minusta saa perinteistä viherpiipertäjää tekemälläkään. En vastusta kehitystä enkä teknologiaa sinällään, päinvastoin. Haluan vain sanoa, että on olemassa asioita, joita ei tarvitse, eikä voida kehittää.
-- tyy, 19.7.2009
