Pääsivulle Poluilta ja tulilta

Runoja


Tunturilla

 

Kerran tunturilla

katsoin eilistä polkuani.

Sen nousuja ja laskuja,

etelänpuoleista rakkaa

ja helteessä kuumentunutta jäkälikköä.

 

Nyt tunturilla,

ajattelen seisovani huipulla,

näkeväni kaiken tarkemmin

ja tiedän olevani tässä.

Huomiseen.

 

Huomenna tunturilla,

kun laskeudun pohjoiseen

ymmärrän, että alas on vain yksi tie

eivätkä muistoni enää

jää eilisen jalanjälkiin.

 

Lähden

Lähden.


Mitä useammin lähden,
sitä vähemmän minusta palaa takaisin.

 

Palaan.


Mitä vähemmän minusta palaa takaisin,
sitä kokonaisempi minusta tulee.

 


Takaisin alkuun >