Virtuaalinen asentopaikka

Asentopaikan päiväkirja

10.5.2010 Bittiavaruus on viedä omansa

Tässä edellistä juttua kirjoittaessani sössin samalla 5.5. merkinnän bittiavaruuteen. Jos joku ihmettelee, että jutun sisältö on välillä muuttunut, se johtuu siitä, että en saanut sitä aluksi palautettua alkuperäiseen muotoonsa, koska varmuuskopiota ei ollut. Nyt onnistuin kaivamaan sen takaisin Googlen välimuistista.

Netti on yllättävä paikka. Yllättävää on myös se, että Google oli ennättänyt indeksoimaan edellisen päivän juttuni. Se tarkoittaa sitä, että olen googlebotin mielestä netin "vakiokamaa", jota indeksoidaan päivittäin.

Kai se on nettimaailmassa jonkinlainen meriitti.

---

Kadotin eilisellä junamatkalla Fjällrävennin lippiksen, johon olin mieltynyt. Kyllä harmittaa. Outoa, miten voi kiintyä joihinkin vaatekappaleisiin, vaikka en yleensä paljoa välitä mitä päälleni laitan. Tämä on myös niitä harvoja retkivarusteita, jota pidin päivittäin myös siviilielämässä.

Nyt tie vie ilmeisesti ostoksille. Toivon, että löydän lippiksen, koska hatun numeroni on melkoisen suuri 62. Turvonneeseen nuppiin edellisenkään lippiksen löytäminen ei nimittäin ollut helppoa ja sitäkin venyttelin aikani sopivaksi.

-- tyy, 10.5.2010

6.5.2010 Vaelluspäiväkirjoja

Lueskelin taas pitkästä aikaa vanhoja vaelluspäiväkirjojani. Aiemmin niitä tuli luettua useammin vaelluskuumeen kohottamiseksi, mutta viime aikoina en ole niitä juurikaan selaillut enää sen jälkeen, kun olen siirtänyt päiväkirjat nettimuotoon.

Jotkut päiväkirjat ovat melkoisen huonossa kunnossa sateen jäljiltä, kun suojapussi on päässyt pettämään tai jos en ole välittänyt suojata päiväkirjaa ollenkaan. Kellastuneita ja tahriintuneita sivuja.

Joillakin vaelluksilla minulla on ollut näköjään tapana piirtää vihkoon pieni maisemakuva. Ei mitään taidetta, mutta sellainen hahmotelma, sisäinen kokemus siitä mitä silmä näkee.

Useimmat kuvat ovat niin huonoja, ettei niistä juuri tolkkua ota. Toisista saattaisi ulkopuolinen pystyä arvaamaan missä on oltu.

pkirja

Tämä voisi olla ihan mukavaa jatkossakin, jos ensin opettelisi piirtämään.

-- tyy, 6.5.2010

5.5.2010 Kyllästymiseen saakka

Asentopaikan päiväkirja palaa kesän kynnyksellä reaaliaikaan. Projekti, jossa minun piti kirjoittaa (pyynnöstä) englanniksi, ei oikein ottanut tulta. Syynä yksinkertaisesti se, etten tiennyt miten tai mitä kansainväliselle yleisölle pitäisi kirjoittaa. Ei löytynyt kieltä, en osannut tunturipuhetta amerikaksi. Sain aikaiseksi oikeastaan vain yhden jutuntapaisen.

Jostain syystä olen ollut ikäänkuin kyllästynyt vaeltamiseen, siitä puhumiseen ja kirjoittamiseen. Se ei tarkoita, että lapinhulluuden polte olisi sammnut, se ei liene mahdollista. Jonkinlainen muutos on kutenkin tapahtunut. En jaksanut viimeisellä talvireissullani juurikaan kirjoittaa muistiinpanoja eikä se tuntunut tärkeältä. Ehkä ainakin perinteisen vaelluskertomuksen aika on jo ohi.

Alkukesän vaelluksen suunnittelu on lähtenyt käyntiin. Mielenkiintoa ja uusia haasteita tuo koiran kanssa vaellus, myös ruokailun osalta. Koska uunin käyttö kuivaamiseen on hidasta, hankin omien ja koiran ruokien kuivaamisen kotimaisen SOPU-elintarvikekuivurin.

kuivuri

Kokemus näyttää oliko tuossa hankinnassa lopulta päätä tai häntää.

---

Nimimerkki "Karskinen" on avannut uuden mielenkiintoisen blogin: "Ilman täydennystä". Vaikka Karskisen vaellustyyli edustaakin jotain täysin muuta kuin oma haahuiluni, on oman visionsa toteuttaminen aina kunnioitettavaa ja tallaiset projektit mielenkiintoista seurattavaa.

http://karskinen.wordpress.com/

---

Ne, jotka ovat lukeneet tätä blogia aiemmin tietävät, miten paljon "arvostan" vapaa-ajan moottorikelkkailua. Sanomalehti Kalevan mukaan kelkkailijat ajelevat jatkossa Oulangan kansallispuistossa.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kelkkailijat-paasevat-oulangan-kansallispuistoon/852408

Onko tämä taas muistutus siitä, että mikään suojelupäätös ei ole pysyvä edes kansallispuistojen osalta, vaan muutoksia voidaan tehdä helposti.

-- tyy, 5.5.2010

(huom 10.5.2010: Jos jotkut ihmettelevät tämän kirjoituksen sisällön hienoista muuttumista, se johtuu siitä että lähetin jutun vahingossa bittiavaruuteen uutta kirjoittaessani. Varmuuskopiota ei ollut ja jouduin paikkaamaan tämän hakukoneiden välilmuisteistä löydetyistä palasista. Semmosta sattuu.)

Vanhemmat päiväkirjamerkinnät >