Pääsivulle Poluilta ja tulilta

 

 

 

Itäkaira

Itäkaira 2009
Lue lisää

 

 

Kaldoaivi

Kaldoaivi 2009
Lue lisää

 

 

Paistunturit

Paistunturit 2009

Lue lisää

 

 

Kaldoaivi 2004

Ounastunturi pääsiäisenä 2009
Lue lisää

 

 

Jalankulkuteiden suksiterrori


 

Tapahtui eteläsuomalaisella jalankulkutiellä.

Koirapuistoon matkalla ollut koiranomistaja koki järkytyksen ylittäessään jalankulkutietä, jolle oli höylätty hiihtoreitin siirtymätaival. Ohi suksiva mummo löi koiraa sauvalla selkään, huutaen: "Koirat pois ladulta!". Siis mitä helvettiä ihmisten päässä liikkuu?

Jos tämä olisi yksittäistapaus, en viitsisi narista, muttä tämä on koiranomistajalle jokapäiväistä terroria. Jatkuvasti saa kuulla tätä narinaa. Tästä läheltä löytyy jopa koiraladuksi merkitty reitti, jolla virallisesti voi hiihtää kytketyn koiran kanssa, mutta arvatkaapa, voiko sinne käytännössä mennä? Arvatkaa vituuttaako?

Vartavasten hiihtokäyttöön höylätyt ladut ovat suksia varten, mutta siirtymätaipaleille (jotka on liikennemerkillä merkitty jalankulkuteiksi!) sopivat niin suksijat, koirat, kuin lapisiperheetkin nauttimaan talvisesta ulkoilupäivästä. Mistä kumpuaa tämä talvisin vallan saava pyhä viha?

Tämän kyseisen tapaksen koiranulkoiluttaja en ollut minä, mutta tilanne on minullekin erittäin tuttu. Väärinkäytökset, tahallinen latujen sotkeminen ja koirien paskat laduilla eivät kuulu asiaan, mutta tämä suksiterroristien meluisa joukko, joka on lumisen talven kunniaksi päättänyt omistaa myös normaalit jalankulkutiet joille on tehty hiihtoreittien siirtymätaipaleita, ei ansaitse tippaakaan kunnioitusta.

Hävetkööt, perkeleet.

grr
Grrr...

 

Ja miksi se höylälatu on tänä talvena joka helvetin kadunpätkällä ja pellonkulmalla. Minun vaivalla koiran kanssa tallaamani polku oli eräänä päivänä yliajettu latukoneella, ja nytkö en saa siitä enää kävella? Kun konevoimalla höylättyjä ja yhteiskunnan varoilla ylläpidettyja latuja kansalaisoikeutenaan pitävät suksiterrosistit ovat vielä lainsäädännön erityissuojeluksessa ja kunnat höyläävät latuja tänä talvena kaikkialle minne latukoneella suinkin pääsee, jää koiranomistajille ja muille kävelijöille vaihtotehdoiksi joko siirtyä umpihangen puolelle tai pysyä kotonaan.

Höyläladut ja koirat ovat ilmeisesti perustavanlaatuisesti epäyhteensopivia. Lisäksi ne voivat kohdatessaan aiheuttaa ympäristössään odottamattomia muutoksia aiheuttaen verenpaineen nousua, hengenahdistusta ja stressiä. Huomasin myös, että aiheesta ei kannata keskustella nettipalstoilla, koska tämä aihe kuuluu ilmeisesti kategoriaan, joka laskee kaikkien keskustelijoiden älykkyysosamäärää vähintään kahdellakymmenellä pykälällä. Jos ei muuten, niin sen huomaa siitä, että ainakin luetun ymmärtäminen heikenee dramaattisesti. Joskus on hyvä perääntyä, ennenkuin syntyy peruuttamattomia aivovammoja.

No, en ole höyläladuille vuosikymmeniin vapaaehtoisesti tunkeutunut, suksien kanssa tai ilman, joten tämänkin pohtiminen saa loppua ennenkuin joku pahoittaa mielensä. Jään nyt odottomaan kevätaurinkoa ja latujen sulamista toivoen samalla salaa etelään vähälumisia talvia.

---

Hiihtäjät joskus kummastelevat, miksi koiranulkoiluttajat hakeutuvat heidät laduilleen. Vastaus tähän on hyvin yksinkertainen: Koirat ja koiraihmiset kiertävät niitä samoja pellonpientareita ja polkuja vuoden ympäri, kesät talvet. Heidät näkökulmastaan hiihtolatu on poikkeuksellinen este liikkumiselle.

Tietenkin, tähän tarpeettomaan konfliktiin ratkaisu on vain ja ainoastaan hyvien käytöstapojen noudattaminen, puolin ja toisin.

 

-- tyy, 30.1.2010, 14.2.2010postia